Váhnenbagadus

Váhnenbagadus dasa movt hálddašit suhtu

Norgga mánáide ja nuoraide lea sihke eambbo dábálaš ja vahátlaš eallit ahte eatnis dahje áhčis lea vuorddekeahtes suhttu go dan maid mii leat diehtán. Ferte rámidit váhnemiid geat háliidit iežaset daguid ja dábiid buoredit buoridandihte mánáideaset árgabeaivvi. E-girji ovdanbuktá suhttohálddašanmálle mii lea ollu adnon ja bures duođaštuvvon. Váhnenbagadus maid E-girji lea váldán vuođđun gávdno buot Norgga bearašsuodjalankantuvrrain. E-girji čájeha váhnenbagadusa filbmabihtážiid bokte muhtun oahpahanfilmmas. Olles dan filmma sáhttá viežžat ruovttusiiddus. Filmmas oaidnit mii psykologaspesialistta ja kognitiiva terapiija bagadalli Steinar Sunde ja neavttára Line Starheimsæter. E-girjji ulbmil lea addit váhnemiidda psykologalaš máhtu ja metoda vai sii ieža máhttigohtet láhččit mánáidasaset oadjebas ja vuorddehahtti beaivválaš dili. Sáhtát váldit oktavuođa lagamus bearašsuodjalankantuvrrain jus dárbbašit eambbo veahki hálddašit suhtu. Don gávnnat liŋkka čujuhusaiguin ruovttusiiddus littsint.no.

Manin mii suhttat?

Suhttu lea dábálaš dovdu mii buohkain lea. Ii leat das sáhka leat go mii suhtus, muhto masa mii suhttat ja nagodit go mii hálddašit dan. Sihke mánáide ja ollesolbmuide sáhttá suhttu leat dárbbašlaš dalle go galgá čájehit iežas rájiid. Mánát dárbbašit oadjebas ollesolbmuid geain leat vuorddehahtti rájit. Dát bagadus fokusere dan suhttui maid mánná ii lean vuordime. Dákkárlágan suhtu mánná ii ipmir. Váhnemat ieža hirpmahuvvet iežaset suhttu fámus ja man einnostahtikeahtes dat lea. Suhttu boahtá dávjá dalle go olmmoš dovdá iežas áibbas cohkkon, geahnoheapmin dahje ii hálddaš máná muhtin dilálašvuođain. Suhttu šaddá de vuohki movt botke dilálašvuođa ja beassat eret unohisvuođas (Isdal 2000). Váhnemat háliidit mánnái dan buoremusa, ja háliidit leat buorit váhnemat. Váikko lea nu, de vásihit 20 proseantta váhnemiin ahte sii baldet mánáideaset iežaset suhtuin dahje veahkaváldimiin, ja sii vuorjašuvvet dainna movt dát čuohcá mánáidasaset. Nu guhkká go váhnemat eai dieđe movt sii sáhttet oažžut veahki hálddašit suhttu, de bohtet oallugat duššindahkat dan mii dáhpáhuvvá ja eai baljo oba huma ge dan birra.

ABC-málle

Suhttohálddašeapmi váhnemiidda váldá vuođu klassihkalaš kognitiiva terapiijamálle mas oktavuohta gaskal jurdagiid, dovdduid ja láhttema leat guovddážis. Iežamet siskkáldas ságastallan iežaideametguin lea vuođđun mállii. Mii dulkot dilálašvuođaid olles áiggi. Dulkomat leat báidnojuvvon automáhtalaš jurdagiin mat dávjá leat unnán dihtomielalaččat. Ovdamearka dihte “Mun lean gáiggas, ii oktage guldal mu, son ii beroš mus šat” jna. Kognitiivva terapiijas lea fokus biddjon dasa ahte galgá bargat daiguin automáhtalaš jurdagiiguin ja dulkomiiguin ja čájehit movt jurdagiid rievdadeapmi sáhttá dagahit ahte dovddut rivdet. Ulbmil das lea oažžut gelbbolašvuođa dasa makkár jurdagat hehttejit dahje ovddidit suhttohálddašeami. ABC málle lea ollu geavahuvvon kognitiivva terapiijas mas barget vuogádatlaččat rievdadit negatiiva automáhtalaš jurdagiid. A lea dilálašvuohta, B lea jurdda/dulkon ja C lea dovdu ja rumaš aktiveren. ABC málle lea okta vuohki movt čielggasindahkat oktavuođa mii lea gaskal dilálašvuođa, jurdaga ja dovddu. Eadni ja áhčči hárjehallaba návccaid movt šaddat dihtomielalaš negatiiva automáhtalaš jurdagiidda iežas birra, (B) nu ahte dat šaddet reaidun reflekšuvdnii.

Čuovvovaš ovdamearkkas lea albma vuosttašdiibmu “Eliniin”. Ságastallama bájuhemiin áiggun mun čájehit movt ABC málle sáhttá veahkehit Elina boahtit johtui kontrolleret suhttu. Negatiiva jurddašanminstara botken ii dáhpáhuva iešalddis. Dan ferte hárjehallat guhkit áigge dilálašvuođain mat leat mánáin. Elina diibmu loahpahuvvo konkrehta evttohusain movt ráhkkanit hárjehallandiliid oktan mánáin gaskkal diimmuid.

Dilálašvuohta:

Elin sihtá bártnis Ole gii lea 5 jahkásaš jáddadit dihtorspealu ja vuolget basadanlatnji geallat bániid. Go Ole ii gula goalmmát geardde go son sihtá su boahtit, de son suhttá, čárve Ole garrasit gihtii ja geassá su basadanlatnjii. Ole čierru ja Elin doallá su gitta dan botta go geallá su bániid. Elin geassá čierru Ole oađđenlatnjii, bidjá su seŋgii ja lohká ahte odne ii šatta girjelohkan danin go son lea leamaš nu jeagoheapme. Elin vázzá olggos oađđenlanjas, dovdá váimmu julkimin hui garrasit ja dovdá ahte sus lea dušše miella čierrut. Manne šaddá nu dávjá riidu nohkkanáiggi, ja leat go ránnját gullan maidege odne?

Video 1 (01:22)

Diŋgojupmi:

Elin boahtá bearašsuodjalankantuvrii ja lohká ahte son dárbbaša veahki go su bárdni ii gáro nohkkat. Terapevta (T) jearrá sáhttá go son muitalit váttis dilálašvuođa maid muitá hui bures. Elin muitala ahte ikte eahkes lei okta dilálašvuohta go Ole ii jeagadan su go son siđai su mannat basadanlatnjii. Go son ii guldal, de son suhttá ja guoddá su bákkuin. Maŋŋil son dovdá iežas heajos eadnin. Elin muitala ahte go Ole ii jeagat su, de manná son dego tunellii mas ii boađe olggos ovdal Ole lea nohkkan.

T jearrá lea go son merken makkár ge láhttenrievdadusaid Oles maŋŋil váttis nohkkadeami. Elin muitala ahte son válddii oktavuođa bearašsuodjalankantuvrrain dan dihtego Ole lea mannagoahtán áhčis lusa ovdalii go su lusa, ja ahte Ole ballá go son bajida jiena. Elin lohká ahte sutnje šaddá váivves dovdu go su bárdni ballá sus.

Negatiiva automáhtalaš jurdagiid kárten

Elin muitala ahte son manná njuolga dilálašvuođas dovdui. A:s njuolga C:ii Son muitala ahte son ii nagot jurddašit ja dulkot (B) ovdal Ole lea seaŋggas. Ságastaladettiin Eliniin lea vuosttaš fokus veahkehit Elina oaidnit movt su jurdagat ja dulkomat (B) váikkuhit makkár dovddut (C)sus biddjojit johtui. «Vilges soabbi» lea hárjehus mii sáhttá ávkkálaš earuhit gaskal jurdagiid ja dovdduid, seammás go vásiha ahte jurdagat ja dulkomat (B) váikkuhit dovdduide (C).

Hárjehus «vilges soabbi»:

T jearrá Elinis lea go ok moai dahke hárjehusa? T dadjá Elinii: Don čuoččut vuordinráiddus, de muhtun boahtá sealggabealde ja čievččasta du garrasit juolgái. Ovdal go jorggihat ja oainnát gii du sealggabealde lea, makkár jurdagiid oaččut iežat birra? Makkár dovddut dus čuožžilit? Maid don dovddat rupmašis? Maid dus šaddá miella dahkat?

Elin vástida son jurddaša «makkár jalla čievččastii mu juolgái». Son dovdá son suhttá ja veaháš ballá. Váibmu julkigoahtá jođánit. Elin dadjá sus lea eanemus miella jorggihit ja čievččastit ruovttoluotta.

T čilge ođđa dilálašvuođa. Go Elin jorggiha, de son oaidná čalmmehis dievddu vilges soppiin. T jearrá seamma njeallje gažaldaga vel oktii. Elin vástida dalle son jurdila «rávke dievdu, son han lea čalmmeheapme, ii son gal mieleavttus dahkan dien». Dovddut rivdet suhtus dievddu árkkášeapmin. Váibmojulkin nohkká ja moatti sekunddas son vuoigŋagoahtá fas dábálaččat. Elin dadjá sus šaddá miella veahkehit dievddu, jearrat gosa son lea jođus, ja vaikko vel mieđuštit su dohko gosa lea jođus.

Video 2 (03:15)

T jearrá Elinis manin dovddut ja rumašlaš aktiveren molsašuvvet nu jođánit? Elin dadjá “go jurddašan son ii daga dan mieleavttus, muhto vahágis, de buktá dat áibbas eará dovdduid dušše moatti sekunddas”.

Maŋŋel dan hárjehusa jearrá T háliida go Elin muitalit vel oktii nohkkadeami birra. Dán háve eambbo bienalaččat, ovdal go son suhtai. Elin galgá čilget ásodaga birra. Gokko čohkkái Ole? Gos Elin bođii go vuohččan váccii Ole lusa.

Video 3 (07:12)

T bivdá Elina čilget maid son jurddaša iežas birra go son rasttilda beaivelanjaláhtti ja sihtá Ole jáddadit dihtorspealu ja boahtit basadanlatnjii? Elin muitala ahte son ballá nohkkadeapmái ja jurddaša ahte vare lihkostuvašii eahkes. T jearrá maid Elin jurddaša iežas birra go nuppes vázzá gievkkanis beaivelatnjii ja bivdá Ole jáddadit dihtorspealu ja bivdá su vuolgit basadanlatnjii? Elin muitala ahte son de jurddaša ahte Ole lea oahppameahttun ja ahte ii oktage, ii su iežas mánná ge guldal maid son lohká. T jearrá makkár dovdduid dát jurdagat dahket sutnje? Elin lohká ahte son dovdá eahpedoaivvu ja suhttu, ahte váibmu julká jođáneappot ja oaivi viggá luoddanit. T jearrá maid Elin jurddaša iežas birra go goalmmádis vázzá gievkkanis beaivelatnjii ja bivdá Ole jáddadit dihtorspealu ja bivdá su vuolgit basadanlatnjii? Elin lohká ahte son jurddaša ahte son lea čuorbbes eadni ja ahte su eai ane árvvus. T jearrá makkár dovdduid dát jurdagat dahket sutnje? Elin lohká ahte son dovdá ahte moarrána ja ahte son massá kontrolla iežas badjel, go sutnje lea dehálaš ahte lea buorre eadni ja ahte su atnet árvvus. Elin muitala ahte sus leat muittut buori bajásšaddamis siivos váhnemiiguin ja ahte son ii ipmir manne son massá kontrolla. Son heahpana das movt reagere Ole vuostá. Áidna maid son muitá iežas čilgehusas iežas suhttu birra, lea ahte man dehálaš sutnje lei mánnán leat čeahppi ja čájehit maid máhttá. Elin lohká son jurddaša ahte son lea heajos eadni go ii máhte bajásgeassit “jegolaš” bártni.

Elin lea rievdadan dan vásáhusa ahte son manná njuolga dilálašvuođas (A) dovdduide (C), dasa ahte son lea fuobmán ahte sus leat eambbo jurdagat ja dulkomat (B) mat váikkuhit su dovdduide (C).

Molssaevttolaš jurdagiid kárten

Jus Elina negatiiva automáhtalaš jurdagat eai hástaluvvo, de sáhttá son dohkkehit daid dego duohtan. Negatiiva automáhtalaš jurdagat leat dávjá giellásat min iežamet birra ja dat bohtet go mii eat oba dárbbašivčče ge daid. Molssaevttolaš jurdagiid dássen, normaliseren ja kárten leat vuogit movt hástala negatiiva automáhtalaš jurdagiid.

Video 4 (03.06)

T jearrá Elinis ahte jurddašallágo son ahte su jurdagat dan birra ahte son lea heajos eadni, ja ahte ii oktage árvvusane su, leat duođat? Elin lohká ahte son diehtá ahte son dahká ollu buori 90 % áiggis go leaba fárrolaga, muhto nohkkadeapmi billista sudno gaskavuođa. Elin muitala viidáset ahte su árvvusatnet barggus ja ahte maiddái su guoibmi árvvusatná su, muhto go Ole ii jeagat de lea dego dat bávččas dovdu dohkkeha daid negatiiva jurdagiid mat sus bohciidit iežas birra.

Ceahkkálastin:

Skálas 1-10 rádjái, mas 1 lea buorre ja 10 lea heajos eadni. T jearrá Elinis gokko son bidjá iežas? Elin lohká ahte go son čohkká iežas kantuvrras de bidjá son iežas 3:i, muhto dilálašvuođas go son suhttá de orro son 9:s. Skálas 1-10 rádjái, mas 1 lea árvvusadnojuvvo ja 10 lea ahte ii árvvusadnojuvvo. T jearrá Elinis gokko son bidjá iežas? Elin lohká ahte árgabeaivvis go lea barggus ja go lea fárrolaga iežas guimmiin, de bidjá son iežas 2:i, muhto dilálašvuođas go son suhttá Olii de orro son 8:s. Elin dovdá ahte sus lea realisttalaš iešgovva eanaš áiggi. Goit ge nagodit negatiiva automáhtalaš jurdagat boktit garra dovdduid Ole nohkkanáiggis.

Video 5 (01.58)

Normaliseren:

Leaba go Elin ja Ole erenoamáš dilálašvuođas vai vásihitgo earát maid dan seamma? T jearrá Elinis lea go son gullan leat go earáin váttisvuođat nohkkadit iežaset 5 jahkásaš bártnážiid vai jurddaša go son ahte dat lea erenoamážit Ole ja su gaskkas? Elin lohká ahte eatnasat geaid son dovdá geain leat 5 jahkásaččat lohket ahte nohkkadeapmi sáhttá leat váttis. Elin lohká ahte son ii jurddaš ahte Ole lea váddásat go dat eará lunttat mánáidgárddis.

Molssaevttolaš jurdagat:

T jearrá Elinis sáhttet go sus leat eará jurdagat iežas ja Ole birra, go son galgá jearrat nuppes áigu go son boahtit basadanlatnjii, mii livččii seamma duohta dahje eambbo duohta go jurdagat mat sus ledje ikte? Elin dadjá son sáhttá jurddašit son 90% áiggis lea buorre eadni ja eatnasat árvvusatnet su. Elin dadjá son sáhttá jurddašit Ole lea dušše 5 – jahkásaš ja lea dábálaš ahte 5 – jahkásaččat eai guldal. Elin dadjá son sáhttá jurddašit Ole badjelmeare berošta spealus ahte duođai ii gula maid son dadjá, ja ii leat sáhka das ahte son ii árvvusane su. T jearrá Elinis mii dáhpáhuvvá dovdduiguin jus son nu jurddaša. Elin dadjá son dalle nagodivččii mannat jaskadit Ole lusa, čegŋedit, hupmat vuollegaččat suinna, loahpahit spealu ovttas ja ovdamearkka dihte viehkat gilvvu basadanlatnjii. Elin dadjá ahte jus son nagodivčče dulkot Ole váilevaš reakšuvnna leamen dábálaš 5-jahkásačča láhtten, ii ge ahte son cuiggoduvvo eadnin, de son nagodivččii hálddašit dilálašvuođa áibbas eará ládje. Elin lea ságastallama bokte fuobmán ahte (B) jurdagat ja dilálašvuođa dulkon, mearkkašit ollu (C) dasa makkár dovddut čuožžilit. Elin lohká ahte son oaidná go hárjehallá dovdát ja hástalit (B) negatiiva jurdagiid iežas birra, de sáhttá son hálddašit (C) makkár dovddut čuožžilit.

T bivdá Elina juohkit muhtun vilges soppiid Olii. Manin galgá vilges soppiid gohčodit? Elin lohká ahte son dávjá jurddaša ahte Ole lea jeagoheapme ja hilgu su go ii vástit ja danne son dahká dan “su vuostá”. Elin lohká ahte vilges soabbi sáhttá leat dat ahte Ole lea dušše viđa jahkásaš ja lea iežas jurddamáilmmis. Son ii mieleavttus hilggo mu go galgá leat hilbat mu vuostá. Son dušše hui badjelmeare berošta das maid lea bargame ja lea veaháš “čalmmeheapme” dasa mii su birra dáhpáhuvvá. Elin lohká ahte vilges soabbi sáhttá leat dat ahte “Ole lea dušše viđa jahkásaš”. Eará vilges soabbi sáhttá leat ahte “Ole lea iežas jurddamáilmmis”.

Skáláid mielde juohkin, normaliseren ja kárten molssaevttolaš jurdagiin mielddisbuktá Elin sáhttá hástalit negatiiva automáhtalaš jurdagiid ja gávdnat molssaevttolaš eambbo duohta jurdagiid iežas birra.

Video 6 (01:46)

Ráhkkaneapmi ruovttubargui:

T jearrá movt veahkehivččii Elina nohkkadit Ole jus son nagoda addit Olii ovtta dahje máŋga vilges soappi? Elin dadjá son jurddaša dat livččii stuora veahkkin sutnje garvit amas iežas iešárvu ja eadnevuohta fuonášuvvo. T jearrá mii dárbbašuvvo vai Elin geavahišgoađášii ovdamearkka dihte “vilges soappi” reaidun alcces ja boahtte nohkkadeamis? Elin dadjá son oaidná ahte ferte hárjehallet ja doalahit fokusa máŋga eahkeda. T bivdá Elina jurddašit son lea nuppes vázzime beaivelanjaláhttis, galgá Ole sihtat jáddadit dihtorspealu ja vuolgit mielde basadanlatnjii. Maid son dalle jurddaša iežas ja Ole birra? Elin dadjá son háliida fokuseret dan jurdaga son lea 90 % áiggis buorre eadni. Atte Olii “vilges soappi” jurddašit son lea dušše viđa jahkásaš. Son lea iežas jurddašanmáilmmis ii ge moktege vikka suhttadit su. Elin dadjá son lea gealdagasas movt dát fokus veahkeha, ja son illuda hárjehallagoahtit. Elin dadjá sus lea alla mokta doallat fokusa danin go lea hui lossat oaidnit Ole ballame sus.

Video 7 (02:54)

Video 8 (00:37)

Čoahkkáigeassu

ABC málle čájeha jurdagat ja dulkomat bohtet ovdal dovdduid ja dat váikkuhit dovdduide. Suhttu šaddá vuohki mas beassá eret dakkár unohis dovddus, mas dovdá son lea roahkkasan ja lea fámuhisvuođas. Addá vejolašvuođa gávdnat eará čovdosiid go suhttu, go vásiha rupmašis sáhttá aktiveren rievdat dušše moatti sekunddas, go ii šat dovdda iežas fallehuvvon. Go dilálašvuođas galgá nagodit jurddašit molssaevttolaš jurdagiid, de lea mávssolaš dovdat son ii leat fallehuvvon, ii ge mannat “tunellii” gos suhttu dahká dohkálažžan automáhtalaš negatiiva jurdagiid iežas birra. Dovdáhit ja hástalit negatiiva automáhtalaš jurdagiid lea vuođđun ráhkadit konkrehta ruovttubargguid, mas Elin hárjehallá hálddašit suhtu diimmuid gaskkas.

Video 9 (02:07)

Ruovttubargu

Negatiiva automáhtalaš jurdaga dovdámis (B), bisán ja atte alccet moadde sekundda registreret mii dáhpáhuvvá.

Dovdát negatiiva automáhtalaš jurdaga (B) hehtte mannamis njuolga dilis (A) dovdui (C).

Jeara alddát lea go dat negatiiva automáhtalaš jurdda duohta? Viečča “vilges soappi” mánnái ja ovtta molssaeavttu, ja eanet duohta jurdaga iežat birra, vai vásihat makkár váikkuhus das leat dilálašvuođa dovdduide ja hálddašeapmái.

Video 10 (01:17)

Vuoimmehisvuođas hálddašeapmái

Negatiiva jurddašanminstara botken ii dáhpáhuva iešalddis. Dan ferte hárjehallat guhkit áigge dilálašvuođain mat leat mánáin. Deavdde ABC-skoviid hárjehusdilálašvuođain mánáin veahkeha iežas hálddašit suhttu. Bures lihkostuvvan hárjehus addá hálddašandovddu dilálašvuođas mánáin, dan sadjái go vásihit fámuhisvuođa mii dávjá lea vuođđun suhttui ja veahkaválddálašvuhtii.